Paavo aloitti Turun käyttökoirien pentukurssin 18.5.2008. Nyt on kaksi kertaa käyty ja mukavaa on ollut. Pikku-ukkeli on vaan aikas tirriäinen siellä parin sakemannin, dalmiksen, dobberin ja kultsin seassa, mutta terrierin sinnikkyydellä kyllä pärjää. Enemmän varmaan mulla on ohjaajana opettelemista kuin Paavolla..

Ekalla kerralla Paavolla tunti autossa odottelua ja meni hienosti häkissä nukkuessa. Kentällä harjoittelimme istumista, jossa pitäisi opetella lisää nopeutta. Kontaktin pitoa treenattiin mm. kiertämällä muita koiria ja se on Paavolla hyvää häiriöistä riippumatta. Ainakin tällä kertaa jaksoi keskittyä... Palkkaamista ja leikkimistä otettiin. Paavolla ehdottomasti ykkösenä tulee namipalkka, sillä on niin ahne. Leikkiä voi välillä, mutta suurimmassa osassa treeniä on järkevintä käyttää namia, sillä lelun kanssa riehaantuu ja alkaa hyppiä. Seuraaminen meillä sujuu aika ok, koska ollaan kotona sitä harjoiteltu, mutta toki pitää koittaa saada Paavoa lähemmäksi mun jalkaa. Kouluttaja on tosi mukava ja jaksaa paneutua meihin kaikkiin yksilöinä.

Tokalla kerralla otettiin hampaiden tarkistaminen, johon Paavon oli vähän hankalaa rauhoittua kun piti ensin tehdä tuttavuutta kouluttajan kanssa ja muutkin ihmiset kiinnostivat kovasti. Itse hampaita poika antaa kiltisti katsoa, mutta vieraiden seurassa rauhoittuminen kestää. Otettiin myös kentällä kouluttajan tervehtiminen ja hyvin Paavo pitää kontaktia ja seuraa mitä minä teen. Seuraaminen sujuu, mutta tänään Paavo oli vähän laiskalla päällä, eikä sitä otettu kovin paljoa. Ukkeli makoili jalat ketarallaan ruohikolla, jos juttelin kouluttajan kanssa =) Pennut olivat vuorotellen kentällä vapaina ja Paavokin pysyi hienosti mun lähellä, vaikka kotipihalla säntää aina naapurin kultsia katsomaan. Se on kyllä kumma, kun Paavoll alkaa häntä vipattamaan aina kun edes katsoo naapurin pihalle päin. Taitaa kovasti tykätä naapurin leppoisasta kultsiherrasta. Niin, luoksetuloissa kouluttaja piti pennusta kiinni ja ohjaaja juoksi sata metriä poispäin...sitten pentu päästettiin irti ja kyllähän se Paavokin sieltä vauhdilla tuli mamin perässä! Luoksetulon istumisia otettiin myös ja niissä koitan saada Paavoa mua lähemmäksi edelleen. Nyt ei enää tarvitse palkata jokaisesta väärästäkin liikkeestä vaan voi vaatia jo enemmän.

Kotona harjoiteltiin eilen perusasentoa seinän vieressä ja lisää pitää harjoitella, jotta saadaan suoruutta ja poika riittävän lähelle mua. Kun se ei jaksa keskittyä tai tiedä mitä haluan, niin tarjoaa istumista joka kohdassa mun ympärillä. Ei siis hajuakaan vielä perusasennosta! Nooh, treeniä vaan.

Ulkonäköjuttuja: Paavo painaa nyt noin 6 kg ja tänään näyttää että toinen korvakin olisi oikein. Sitä olen tässä hieroskellut ja murehtinut, että mahtaako löytää oikean asennon tuo korva. Toivotaan, että pysyy nyt. Kaunis poika on!