Olipa keväinen päivä tänään. Teki mieli pistää hösseliksi ja tehdä pihahommia, mutta päivän tunnit eivät enää työpäivän jalkeen riittäneet kuin lenkkiin koirien kanssa ja kotihommiin remppaamisen ohella. Tai mun remppaaminen oli laatoituksen saumauksen pesemistä...

Eli se rempasta... Mutta koirien kanssa oli mukavata ulkosalla. Oltiin lenkillä tänään ja Paavo-Pamputi käväisi uimassa tuossa pellolla Piikkiönlahden kupeessa. Hyppäsi isoon ojaan ja pelästyi mihin joutui, sitten otti ekat uintivetonsa "rantaan" ja kieri tyytyväisenä pellossa. Ilmeisesti oli mukava kokemus vaikka ehkä vähän säikähtikin veden märkyyttä. Olenhan mä pessyt sitä useaan otteesees, eli ei vesi sillä tavalla ole outo elementti. Pitää heti ilmojen lämmettyä viedä poju uimaan ja katsoa mitä oikeasti tykkää siitä touhusta.

Ja ai niin, sunnuntaina oltiin Roksun kanssa metsällä oikein metsämiesten kanssa Kaarinassa päin. Mukana oli vajaa kymmenen metsänkävijää, pari kettuterrieriä, joku seisoja-taimikälie ja minä Rocky-työterriinin kanssa. Hakeuduimme supien/mäyrien luolapaikoille ja koirat saivat tarkistaa luolien suut. Rocky sai ekana haistaa ensimmäistä luolastoa ja haistoikin siellä jotain elävää. Se rupesi hulluna haukkumaan ja vähän yritti luolaankin kömpiä, mutta ei aivan uskaltanut. Toinen kettuterriereistä sitten meni luolaan syvemmälle ja paikansi supipariskunnan sieltä. Sitten kaivettiin eka supi esiin ja vedettiin ulos ja pistoolilla ammuttiin. Tai miehet teki hommat ja minä tarkkailin, tietysti. Oli jännää touhua ja tuon ensimmäisen supin jälkeen samasta pesästä ryömi vielä toinenkin karvakasa ulos ja se posautettiin haulikolla liikkumattomaksi. Koirista parasta oli kuolleiden supien retuuttaminen ja ravistelu, Rokikin oli ihan fiiliksissä, eikä olisi antanut irti supista kun sellaisen oli kerran hampaisiinsa saanut. Päivän saaliina oli 5 supia ja mäyrä. Ja hienoa touhua oli, jännittävää varsinkin kun oli pyssyjä ja toimintaa. Lisää, kiitos!!

Ja muuten se pelastuskoiratoiminta tyssäsi siihen, että tulin kipeäksi kun kurssi oli vielä vaiheessa. Olisi se muutenkin ollut aika aikaavievää puuhaa ja sitovaa sellaista. Muuten mukavaa, mutta ei sovi tälläiselle fiilispohjalta harrastavalle. Minulla kun on tapana harrastaa silloin kun itselle sopii ja sattuu huvittamaan... Ja vuorotyö ja koulu, sekä remontointi ei sallisi pari kertaa viikossa 3-4 tunnin treenejä. Tai vaikka sallisi, niin en itse välttämättä jaksaisi. Kaipaan aina myös sellaista aikaa, että saa tehdä rauhassa kotihommia ja vaikka kökkiä puutarhassa. Mutta katsotaan, jos pääsen Paavon kanssa pentukurssille tässä kevään aikana.

Adios!!